IRTIPITOLUVAT
luvat koirien irtipitämiseksi kokeissa/koulutuksessa 1.3. - 19.8.

Vastuu lupien hakemisesta kuuluu kokeen järjestäjälle (vastaavalle koetoimitsijalle), hän vastaa että kokeissa on kaikki kunnossa.

Metsästyslain mukaan tarvitaan 1.3.-19.8. välisenä aikana Suomen Riistakeskuksen lupa koiran irtipitämiseksi sellaisissa kokeissa/koulutuksessa, joissa koiraa ei voida välittömästi kytkeä kokeen/koulutuksen aikana. Lupia myönnetään vain SKL:n hyväksymiin koemuotoihin. ​Hakuaika vähintään 2 kk ennen koetta, huomioikaa viranhaltijoiden työaika sekä jokainen päätös tarvitsee lakisääteisen valitusajan.

Koemuotoja, jossa irtipitolupia tarvitaan, ovat: palveluskoirat (viestikoe/PAVI), kanakoirat (vesi- ja jälkikoe, metsäkoe, kenttäkoe, KAER), muut lintukoirat (NOU, NOME, SPA), muut kokeet (VEPE ja VERI).

Ohjeisto:
Lupia voidaan myöntää vain kokeisiin, jossa riistaeläimiä ei häiritä niiden lisääntymisaikana. Toisin sanoen koemuodon tulee olla sellainen, ettei kyseistä häirintää tapahdu. Tämä määrittely saattaa tulla vastaan, jos joku hakee lupaa kanakoirien metsä-, kenttä- tai erikoiskokeita varten maalis-huhtikuulle. Lupia koirien irtipitämiseksi koirakokeissa myönnetään vain Kennelliiton hyväksymiin koemuotoihin.

Työmäärän helpottamiseksi on syytä myöntää kokeita koskevat luvat kootusti kennelpiirien kautta tulevilla yhteishakemuksilla. Koirien koulutusta varten luvat hakee pääsääntöisesti metsästysseura jäsentensä puolesta. Mikäli hakijana on yksittäinen koiranomistaja, on häneltä syytä pyytää selvitys koulutusalueen metsästysoikeuden haltijan suostumuksesta alueen käyttöön. Luettelo niistä koirakokeista, joihin riistanhoitopiiri voi myöntää ML 52 §:n mukaisen luvan koirien irtipitämiseen 1.3.-19.8.

Sellaisissa koirakokeissa, jotka pidetään ajalla 20.8 - 28.2., ei tarvita riistanhoitopiirin lupia koirien irtipitämiseksi. Hirvikoirakokeet eivät kuulu piirin lupaharkintaan. ML 52 §:n mukaan hirvikoiria voidaan kouluttaa ja kokeita pitää vain 20.8. - 31.12. välisenä aikana. Luvan saaja vastaa siitä, että metsästyslain ja -asetuksen säädöksiä sekä tämän päätöksen ehtoja noudatetaan koirien koulutuksessa / kokeissa. Koirien koulutuksessa / kokeissa ei ole lupa poiketa riistaeläinten rauhoitusajoista, eikä rauhoitettuja riistaeläimiä saa häiritä.

Vuodesta 2021 lähtien luvat on haettu sähköisesti Oma Riista -palvelun kautta. Jokaisen koejärjestäjän on haettava irtipitolupaa itse. Piiri ei hae lupia keskitetysti! Yhdistyksen kannattaa hakea kerralla, yhdellä anomuksella, irtipitolupa kaikkiin ko. aikavälin koe- tai koulutustapahtumiinsa. Jokainen Riistakeskuksen päätös on maksullinen. Laki velvoittaa, että kokeen järjestäjällä on asianmukainen irtipitolupa, jos koe järjestetään kiinnipitoaikana ja kokeissa koira on irrallaan ja voi häiritä pesimäaikaa.
MetsästysL 51 §: Koiran kiinnipitovelvollisuus. Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.

Edellä 1 momentissa sanottu ei kuitenkaan koske:
1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;
2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa;
3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;
4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä
5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä.

Riistakeskuksen 20.1.2021 etäkoulutuksen aineisto: 
Koirien koulutus- ja koelupien hakeminen_Suomen riistakeskus_202.pdf 540 KB

Anomukset tehdään ..
https://oma.riista.fi/#/login

Apua löydätte alla olevasta koulutusvideosta
https://bin.yhdistysavain.fi/1607532/rT44CTCL3NdhZ126YPji0YL0K5/Koirien%20koulutus-%20ja%20koelupien%20hakeminen_Suomen%20riistakeskus_202.pdf
 

****

Tutustu koiriin liittyvään lainsäädäntöön

Järjestyslaki (27.6.2003/612)

1.10.2003 voimaan tulleen järjestyslain mukaan koirien jätökset on kerättävä taajamien hoidetuilta alueilta. Tällaisia alueita ovat kuntien ylläpitämät ja yksityishenkilöiden hoitamat alueet.

Lain mukaan koirat on pidettävä taajamissa kytkettyinä. Niitä voi pitää taajamissa vapaina ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla. Myös tällöin koirien on oltava omistajansa tai haltijansa valvonnassa. Laissa mainitaan kaikki paikat, joissa koiria ei saa ulkoiluttaa, ellei sitä ole erikseen sallittu. Kiellettyjä ovat yleiset uimarannat, torit toriaikana, lasten leikkipaikat, urheilukentät sekä yleiseen käyttöön kunnostetut hiihtoladut.

Laki kumoaa kunnalliset järjestyssäännöt ja koskee kaikkia taajama-alueita. Lain tultua voimaan kunnat eivät voi antaa järjestyslakia tiukempia tai laajempia koiran pitoa koskevia määräyksiä. Lain laiminlyönnistä voi seurata rike- tai päiväsakko.Vuoden 2003 puolivälissä voimaan astunut järjestyslaki korvasi kuntien omat järjestyssäännöt.

Järjestyslaissa on oma pykälänsä koskien koirakuria (14 §).

Koirakuri

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.
Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.”
Lakiin perustuen, mutta myös vastuuntunnosta koiranomistajien tulee kerätä koiriensa jätökset pois taajaan asutuilla alueilla ja yleisillä ulkoilualueilla, kuten puistoissa. Monelta ristiriidalta vältytään, kun koiranomistajat totuttelevat keräämään koiransa jätökset roska-astioihin.

Metsästyslaki (615/1993)

Metsästyslaissa säädetään muun muassa koiran kiinnipitovelvollisuudesta, koirakokeista, koiran kouluttamisesta sekä koiran talteenotosta. Näistä asioista kerrotaan lain 8. luvussa (51–55 §). Kaikkia koiranomistajia koskevat yleiset lainkohdat ovat:

”Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.” (Metsästyslaki 51 §) Metsästyslain 51 § ei koske alle viiden kuukauden ikäistä pentua tai palvelutehtävässä olevaa koiraa. Myös rauhoittamattoman riistaeläimen metsästys on sallittua muulla kuin ajavalla koiralla edellyttäen, ettei koira häiritse rauhoitettuja luonnoneläimiä.

”Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella.” (Metsästyslaki 53 §)

Yleinen järjestyslaki antaa tarkentavia määräyksiä koirien kiinnipidosta taajama-alueilla, mutta muutoin kiinnipitovelvollisuus perustuu metsästyslakiin.

Koiranomistajilla on monesti se harhaluulo, että metsässä ja maaseudulla koiria voi pitää kytkemättöminä ilman valvontaa. Metsästyslain mukaan koiraa ei kuitenkaan saa pitää irti toisen alueella ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Muistathan myös pitää koiran aina kytkettynä kansallispuistoissa. Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joissa koiran irtipito on kielletty ympärivuotisesti.

Rikoslaki (39/1889)

Koiranomistajalla on rikosoikeudellinen vastuu, jos koira aiheuttaa vahinkoa ympäristölleen. Rikoslain 44 luvun 15 pykälän mukaan:

15 §
”Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättää asianmukaisesti vartioimatta ihmisille vaarallisen eläimen, josta hän on vastuussa, on tuomittava eläimen vartioimatta jättämisestä sakkoon.
Tuomioistuin voi määrätä eläimen tapettavaksi, jos se on eläimen vaarallisuuden vuoksi perusteltua.”

Lisätietoja koiriin liittyvistä ja muista laeista saa osoitteesta www.finlex.fi